Miksi itsemyötätunto on tärkeää? 2 näkökulmaa itsemyötätunnon tarkasteluun

“Yksi myötätuntoinen hetki voi muuttaa päivän kulun ja useat hetket koko elämän”, näin toteaa Ronnie Grandell, joka on kirjoittanut ensimmäisen kotimaisen kirjan itsemyötätunnosta.

Itsemyötätunto ja armollisuus itseään kohtaan ovat olleet melko herätteleviä teemoja itselleni viime vuosien aikana. Kuinka helposti sitä kritisoikaan itseään – no niin, taas nolasit itsesi, mokasit, kylläpä olit taas tyhmä, huono, ruma tai muuten vain vääränlainen. Sitä on helposti itsensä pahin orjapiiskuri, kun pitäisi ja pitäisi vielä tehdä tuokin ja olla tätäkin. Sitä on niin tottunut puskemaan itseään eteenpäin, vaikkei ole ehtinyt edes pysähtyä miettimään mihin on menossa.

Entä jos vaihtaisi kritisoimisen itsemyötätuntoon?

Lukuiset kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet itsemyötätunnon hyödyt ihmiselle. Ronnie Grandell’n mukaan ajatus itsemyötätunnosta pohjautuu Paul Gilbertin kehittelemään myötätuntoiseen psykoterapiaan. Gilbert oli huomannut, että monen hänen asiakkaidensa ajatukset ja tunteet olivat ristiriidassa. He esimerkiksi ymmärsivät ajattelevansa epäloogisesti pitäessään itseään maailman surkeimpana ihmisenä, mutta silti heistä tuntui siltä. Gilbert kehittikin myötätuntoisen psykoterapian auttaakseen asiakkaitaan uudesta, itsemyötätuntoisesta, näkökulmasta käsin.

Yksinkertaisimmillaan itsemyötätunnon voi hahmottaa siten, että kohtelee itseä kuin ystävää. Kohtelulla tarkoitetaan niin omia ajatuksia itsestään, omaa asennetta itseään kohtaan se sitä, kuinka itselleen puhuu. Aika harvoin ystävän mokatessa häntä alkaa haukkua ja kritisoida, kuinka tyhmä olitkaan kun nyt mokasit – no, toki aidoissa ystävyyssuhteissa rehellisyys on valttia – mutta ymmärrät pointin.

Grandell pitää määritelmästä, että itsemyötätuntoinen ihminen suhtautuu itseensä ystävällisesti ja sydämellisesti. Näin yleensä kohdellaan myös ystävää, hankalissa tilanteissa häntä lohdutetaan ja kerrotaan, ettei mitään hätää ole. Miksi et puhuisi näin myös itsellesi?

2 näkökulmaa itsemyötätunnon tarkasteluun

Yleensä itsemyötätuntoa tarkastellaan kahdesta näkökulmasta, siitä, (1) kuinka ihminen puhuu itselleen ja siitä, (2) kuinka ihminen kohtelee itseään tai suhtautuu itseensä. 

Jokainen meistä puhuu jatkuvasti itselleen ja tuotamme paljon sisäistä puhetta päivän aikana. Oletko koskaan pysähtynyt kuuntelemaan, mitä ja miten itsellesi oikeastaan puhut?

Arto Pietikäisen (2019) mukaan ihmisen sisäinen puhe voi olla joskus todella ankaraa. Sanomme itsellemme joskus jopa niin julmia asioita, joita emme koskaan sanoisi kenellekään muulle. Huolestuttavinta asiassa on se, että esimerkiksi Anu Tevanlinnan (2020) mukaan se, miten itsellensä toistuvasti puhuu, vaikuttaa omaan käsitykseen itsestä. Mikäli itselle puhuu lannistavasti ja vähätellen, esimerkiksi puhutellen itseään epäonnistujana, alkaa vähitellen uskoa tämän olevan totta. Tällöin sisäinen puhe saattaa viedä itsevarmuuden ja saada haasteet tuntumaan mahdottomilta.

Itsepuhe voi kuitenkin olla myös motivoivaa ja kannustavaa, jolloin se saa yrittämään ja innostumaan. Tällainen myönteinen sisäinen puhe on olennainen osa itsemyötätuntoa. Itsemyötätuntoinen itsepuhe on lempeää, ymmärtävää ja kannustavaa. Itseään voi puhutella esimerkiksi onnistujana tai kertoa, että kaikki on hyvin. 

Itsemyötätunto on myös myötätuntoista ja huolenpitävää suhtautumista itseen. Pietikäisen (2019) mukaan itsemyötätuntoinen käyttäytyminen tarkoittaa sitä, että toteuttaa sellaisia tekoja, jotka heijastavat itsestä välittämistä. Tällaisia tekoja ovat kaikki teot, jotka itse kokee hyvänä. Alkuun olisikin tärkeää tunnistaa, mitkä teot tukevat omaa hyvinvointia. Nämä asiat ovat jokaiselle hyvin erilaisia. Toiset kaipaavat luonnossa liikkumista, toiset hyvää ruokaa ja toiset esimerkiksi rentoutumista hyvän kirjan parissa. Joskus myötätuntoisin teko voi olla myös muiden apuun turvautuminen. 

Itsemyötätuntoa voi harjoitella joka päivä

Itsemyötätunnolla on todettu olevan monia positiivisia vaikutuksia ihmiselle. Grandell (2015) nostaa esiin esimerkiksi sen, että tutkimusten mukaan itseensä myötätuntoisesti suhtautuvat ihmiset ovat tyytyväisempiä, vitkuttelevat vähemmän epämiellyttävien tehtävien kohdalla, kestävät vastoinkäymisiä paremmin ja ovat tarpeen tullen jämäkämpiä. Tämän arvioidaan johtuvan siitä, että itsemyötätuntoiset ihmisen suhtautuvat itseen lempeämmin virheiden tullessa ja palautuvat näin niistä nopeammin ja jaksavat yrittää uudelleen nopeammin.

Uskon myös, että kun itseään kohtelee hyvin, on vara kohdella myös muita paremmin. Jos itseään moittii, on paljon helpompi lähteä puhumaan myös muilla samalla tavalla. On helpompi olla myös muille yhtä vaativa ja haluta myös muiden puskevan koko ajan eteenpäin. Kun itseään kohtelee myötätuntoisesti ja armollisesti, on helpompi olla sellainen myös muille. Ei kenenkään tarvitse aina olla iloinen, ahkera ja kiltti, joka huolehtii vain muiden tarpeista tai pyrkii koko ajan elämässään eteenpäin. Elämässä on muutakin – kuten nauttiminen, ilo ja läsnäolo juuri siinä missä nyt on.

Mikäli itsemyötätuntoinen puhe ja käyttäytyminen kuulostaa vielä vieraalta, voi sitä onneksi harjoitella läpi elämän. Yksinkertaisimmillaan itselleen myötätuntoista puhetta voi harjoitella niin, että pohtii, mitkä sanat olisivat itselle kannustavia ja myötätuntoisia. Itsemyötätuntoista käyttäytymistä voi puolestaan miettiä siltä kannalta, mistä asioista itse pitää ja mitkä teot lisäisivät omaa hyvinvointia kussakin tilanteessa.

Mikäli tämän miettiminen on vaikeaa, voi pohtia sitä, mitä sanoisi ystävälle kyseisessä tilanteessa ja sanoa saman itselle. Vaikka harjoittelu tuntuisi aluksi jopa typerältä, tulee  harjoittelun myötä itsemyötätuntoisesta käyttäytymisestä ja puheesta kuitenkin uusi normaali. Pienet sanat ja teot voivat toimia muutoksen käynnistäjänä ja johtaa jopa koko elämän mullistavaan muutokseen parempaan.  

>> Lue myös: Oletko empaatikko? Kuinka tehdä omasta kyvystä voimavara

>> Lue myös: Myönteisyyden voima – voitko vain päättää olla myönteinen ja tyytyväinen samantien