Keväiset säät ovat innostaneet taas liikkumaan enemmän, mutta välillä liikunnan ilo tuntuu olevan hukassa – etenkin mikäli liikkumisen rytmi muuttuu. Varsinkin kevään sairastelut ovat tuoneet taukoa liikkumiseen ja tuntuu, että liikunnan ilo on aina löydettävä jotenkin uudelleen. Mistä siis motivaatiota liikkumiseen?
1. Löydä oikea liikkumismuoto
Yksi tärkeimmistä motivaatiotekijöistä on oikean ja itselleen sopivan likkumismuodon löytyminen.
Myönnän, että ainakin itse sorrun usein miettimään mitä muut tekevät ja, että minun pitäisi tehdä samaa. Lähden helposti ajattelemaan, että ”omat lajini” olisivat jotenkin huonompi valinta kuin muiden – ja olen huonompi mikäli en treenaa kuten kaikki muutkin. Toiset kun käyvät jatkuvasti juoksemassa ja kuntosalilla, niin vain se lasketaan ”oikeaksi liikunnaksi”:.
Onneksi nykyisin ajatellaan, että kaikki liikunta lasketaan – eihän sillä oikeasti ole väliä käveletkö tekemässä valokuvausreissun, nosteletko leikkipuistossa lapsia kiipeilytelineeseen vai liikutko salilla puntteja nostellen. Näin suorittamaan taipuvaiselle on ihana synninpäästö se, ettei liikunnan tarvitse aina olla suoritus vaan se voi vapaasti olla osa arkista elämää.
2. Tunnista oma liikkujatyyppisi
Yksi apu oman liikunnan ilon löytämiseen voisi olla oman liikkujatyypin tunnistaminen. Susanne Valkeakari ja Petteri Korkala esittelevät vuoden 2022 alussa ilmestyneessä teoksessaan 4 erilaista liikkujatyyppiä. Oman liikkujatyypin eri piirteiden tunnistaminen voi auttaa ymmärtämään omia motivaation lähteitään liikkumiseen.
Teoksessa esitellyt liikkujatyypit ovat:
✨ Fiilistelijä (mm. pitää hauskaa seurassa ja nauttii leikkimielisyydestä, nauttii maisemista)
✨ Seikkailija (mm. motivoituu vaihtelusta ja elämyksistä, itsenäinen)
✨ Organisoija (mm. suunnittelee liikunnan huolellisesti etukäteen ja menee tuttuja reittejä)
✨ Tiedon ja tehon analysoija (mm. motivoituu mitattavista tavoitteista ja siitä tiedosta, että tietyt asiat tuottavat tulosta)
Liikkumismuodon lisäksi onkin hyvä pohtia esimerkiksi sopiiko sinulle liikunnan aikatauluttaminen tai kaipaatko yhden lajin sijaan vaihtelua liikuntaan tai haluatko mieluiten liikkua yksin vai seurassa.
Huomionarvoista on, että ensinnäkin meissä on usein edellä mainituista liikkujatyypeistä useampaa ja toisekseen, et välttämättä motivoidu nyt samoista tekijöistä kuin kymmenen vuotta sitten.
Esimerkiksi itsestäni tuntuu, että minusta löytyy nykyisinkin hiukan organisoijaa mutta aikaisempi sisäinen tiedon analysoija -tyyppini on muuttumassa fiilistelijäksi. En enää motivoidu niin vahvasti tulostavoitteista vaan haluan liikkua huomaamattani, vaikkapa lasten kanssa ulkoilessa tai luontoretkillä.
Joogaa teen puolestaan siksi, että miulla on joogakalenteri, jonka mukaan menen. Itse olen luonteeltani myös sellainen innostuja ja samalla myös kausiluonteinen liikkuja. Pidänkin vaihtelusta ja uuden oppimisesta. Vaihtelen lajia usein ja teen välillä vähän sitä sun tätä.
Pohdi siis, millainen toimija itse olet. Jos sinua ei houkuta mennä hikoilemaan ryhmäliikuntatunnille, niin älä mene. Valitse sen sijaan omaan toimintatapaasi sopiva liikunnan muoto.
3. Sosiaalisuus liikunnassa
Kolmas tapa löytää liikunnan ilo, on löytää itselleen juuri oikeaa seuraa. Joillekin paras seura on olla liikkua yksin ja on hienoa, mikäli se on sinulle sopiva tapa liikkua.
Mikäli sen sijaan kaipaat seuraa liikkumiseen, on hyvä huomioida että seurasi on motivoivaa ja kannustavaa – ei lannistavaa. Toiset pitävät ryhmäliikunnan tuomasta paineesta tai yhteisöllisyyden tunteesta. Toiset haluavat vaihtaa liikunnan ohessa uusimmat juorut ja toiset haluavat tsempata toisiaan aina vain parempiin saavutuksiin. Mikäli seurasi kuitenkin saa oman liikunnan ilon vain laskemaan, on hyvä miettiä, löytäisitkö jostain itsellesi parempaa liikuntaseuraa.
Itselle tyypilliset toimintatavat ja itseä motivoivat tekijät onkin hyvä tunnistaa myös liikkumista ajatellen. Mikä on se ajatus tai toimintatapa, mikä tuottaa juuri sinulle iloa? Mikä motivoi juuri sinua liikkumaan? Kirjoita ihmeessä kommentteihin, mistä itse löydät liikunnan ilon!
>> Lue myös: Myönteisyyden voima – voiko vain päättää olla myönteinen ja tyytyväinen samantien?
