Itsensä kehittäminen

Myönteisyyden voima

Oletko huomannut, että voit muuttaa tunteesi hetkessä, kun olet allapäin? Olen viime aikoina lukenut paljon myönteisyydestä ja sen vaikutuksesta – siitä, kuinka myönteisyys vetää puoleensa myönteisyyttä ja tekee muutenkin elämästä parempaa tai vähintään kevyempää. Myönteisyys on vahva voima ja myönnän, että myönteisyydellä on vahva vaikutus. En kuitenkaan itse ole mikään yltiöpositiivisuuden tai kaiken hehkuttamisen kannalla, ei kenelläkään ole aina mukavaa. Ennemminkin olen nähnyt myönteisyyden esimerkiksi ratkaisukeskeisyytenä, toiveikkuutena ja luottona siihen, että kaikki järjestyy.

Tunnustan myös, että itsessäni on hiukan pessimistinkin vikaa. Välillä on vaikea olla myönteinen, kun tuntuu, ettei mikään onnistu ja samat ongelmat tulevat eteen yhä uudestaan. Itselleni on ollut todella vaikea heittäytyä myönteisyyteen ja luottaa siihen, että elämä kantaa. Ei haittaa että epäonnistuu, asiat peruuntuu tai ei saa jotain, sillä pessimisteillehän ei tunnetusti tule pettymyksiä.

Pekka Hämäläisen väite herätti itsessäni paljon ajatuksia omasta taipumuksestani pessimistisyyteen. Hän väittää, että ”positiivisten voimavarojen varaan heittäytyminen kantaa elämää eteenpäin ja tekee siitä huomattavasti rikkaamman kuin negatiivisen ilmapiirin turvallisuudessa jatkaminen”.  Hämäläisen väitteessä onkin kaksi erittäin hyvää pointtia – ainakin omaa ajatteluuni liittyen. Ensinnäkin se, että mikäli elämässä näkee enemmän mahdollisuuksia kuin uhkatekijöitä, tulee elämästä rikkaampaa. Sen myötä tekee enemmän, yrittää ja kokeilee ja mahdollisesti saa myös niitä onnistumisen kokemuksia.

Toinen oivallukseni liittyy turvallisuuden tunteeseen, jonka itse tunnistan vahvasti. Myönteisyys, avoimuus, keveys – sehän on aika pelottavaa. Välillä tuntuu erittäin pelottavalta vain heittäytyä myönteisyyden vietäväksi ja luottaa avoimesti tulevaan, odottaa kaiken menevän joka tapauksessa hyvin. On paljon turvallisempaa odottaa epäonnistuvansa, pettyvänsä ja kaiken menevän pieleen. Mietinkin, uskaltaisiko sitä vihdoin hypätä positiivisuuteen? Luottaa siihen, että elämä kantaa ja vie oikeaan suuntaan.

Mikäli päätimme nyt muuttua myönteisimmiksi, miten se tapahtuu? Onko se edes mahdollista? Kuten muitakin taitoja, voi myönteisyyttäkin tietoisesti harjoitella. Keijo Tahkokallio esittää mielenkiintoisen esimerkiksi aivojen joustavuudesta. Eräässä kokeessa koehenkilöille annettiin silmälasit, jotka käänsivät maailman ylösalaisin. Alkuun toiminta oli vaikeaa, mutta aivot sopeutuivat tilanteeseen ja pian henkilöt kykenivät jälleen toimimaan laseista huolimatta. Aivot pystyvät siis kääntämään päälaelleen myös maailman negatiivisesta myönteiseen, se on täysin mahdollista.

Pekka Hämäläisen mukaan ihminen kykenee valitsemaan ajatuksensa ja siksi ne kannattaakin valita huolellisesti. Ihminen voi halutessaan muuttaa omaan ajatteluun, käyttäytymistään ja muuttua itsekin. Ajattelun myötä muutos tapahtuu Hämäläisen mukaan esimerkiksi siten, että kun jostain asiasta alkaa ajatella myönteisesti, alkaa asiasta syntyä ajatusten myötä myös myönteisiä tunteita. Esimerkiksi jos ajattelet jostakin toisesta ihmisestä negatiivisesti, kasvavat negatiiviset tunteet häntä kohtaan ja toisinpäin. Tunteiden muutoksessa toimii myös positiivisten asioiden ajattelu. Sanotaankin, että negatiivisen tunteen voi muuttaa positiiviseksi samantien. Hyviä tapoja voisivat olla esimerkiksi musiikin kuuntelu, luonnossa oleminen, mukavien mielikuvien ajattelu tai odotettavissa olevan tapahtuman suunnittelu. Mukavien asioiden ajattelu siis aiheuttaa myös positiivisia tunteita.

Myös Tahkokallio antaa teoksessaan hyviä esimerkkejä ajatuksen voimasta. Esimerkiksi hänen mukaansa moni ajattelee tilanteissa, miten ei pidä tehdä ja tekee sen vuoksi juuri niin. Esimerkiksi kantaessaan täyttä kahvikuppia ajattelee, ettei pidä läikyttää – ja todennäköisesti juuri niin käy ja kahvi läikkyy yli. Tahkokallion mukaan pitäisikin ajatella mieluummin niin, mitä pitäisi tapahtua – jotain positiivista aktiivista tekoa kuten hyvän liikeradan pitämistä kädessä kahvikupin kantamisessa.

Isommassa mittakaavassa voisi Hämäläisen mukaan esimerkiksi pohtia, mikä tarve itselle oli sillä, että kohtasin tämän vaikeuden? Hämäläisen mukaan jokaisella asialla on aina kääntöpuolensa. Vaikka asia tuntuisi juuri nyt vaikealta ja negatiiviselta, löytyy siitä aina myös jotain hyvää. Tähän ehkä sopisi kliseinen lausahdus ”vaikeuksien kautta voittoon”, mutta moni saavuttaa vaikeuksissaan sellaisia oppimiskokemuksia, jotka lopulta kuorivat sinusta voittajan. Hämäläinen esittääkin, voisiko vaikeista tilanteista kysyä, miksi minä tarvitsin tätä kyseistä vaikeutta? Mitä se minulle opetti tai millaiseksi se minut kasvatti?

Tahkokallion mukaan on loppujen lopuksi samantekevää, mistä myönteisyyden löytää. Ei ole väliä mikä sen lähde on. Voi esimerkiksi olla iloinen siitä, että vihaa aamuja niin paljon. Asioiden ei tarvitse olla suuria. Positiivisuus on myös subjektiivinen käsite, eikä ole olemassa mitään yleistä positiivisuutta. Tahkokallio muistuttaa, että sama asia voi olla toiselle myönteinen ja toiselle kielteinen. Esimerkiksi toiset rakastavat korttipakkaa, toiset vihaavat. Monet asiat ovat myös opittuja ja voimmekin Tahkokallion mukaan muodostaa positiivisen suhteen oikeastaan mihin vain.

Lopuksi haluan nostaa vielä sellaisen pointin, että joissakin teosten esimerkeissä mitään hyviä tekoja toista kohtaan ei tarvittu vaan pelkkä asenteen vaihtaminen riitti muuttamaan kahden henkilön välisen suhteen myönteiseksi. Miksikö? Koska muut ihmiset usein aistivat asenteesi heitä kohtaan ja toimivat sen mukaan. Heijastamme omia ajatuksiamme huomaamattamme ja niihin vastataan. Siispä rauhallisuudella rauhoitat muutkin ja myönteisyys tuottaa myönteisyyttä. Vedämme puoleemme sitä mitä ajattelemme.

Pohdittavaksi:
  • Miten voisit tehdä siun mielen paremmaksi juuri nyt?
  • Millaisia keinoja siulla on muuttaa negatiivinen tunne positiiviseksi?
  • Oletko valmis näkemään enemmän mahdollisuuksia kuin uhkatekijöitä?
Lähdeteokset:
Keijo Tahkokallio: Ajattele myönteisesti – avaimia muutokseen. WSOY, 1992/2022 (äänikirja).
Pekka Hämäläinen: Myönteisyyden mahtava voima. Saga Egmont, 2021 (äänikirja). 

5 kommenttia

  • Tyylimurun Tiina

    Tärkeä teksti, toivottavasti moni löytää sen. Olin aika lailla pessimisti ison osan aikuiselämääni, ja sanoin moniin asioihin ei, vaikka ne olisivat voineet olla hyvä juttu. Monet asiat näyttivät jo heti negatiivisilta ennen kuin tarkemmin edes tiesin niistä. No, tällainen on aika raskas tapa elää. Tajusin sen jossain vaiheessa ja päätin, että alan ajatella positiivisesti, uskoin sen heijastavan hyvää ympärille (vähän jopa silleen näkymättömästi), halusin olla avoimempi ja ehdottomasti hyväksyä kaikki sellaisina kuin he ovat. Ei tarvitse olla sielunkumppani, jotta jonkun ihmisen kanssa tulisi hienosti toimeen. En taida osata kertoa mitä tämä on tuonut mukanaan muuta kuin, että elämä on paljon kevyempää ja olen varmempi valinnoistani. Pää voi hyvin kun siellä ei ole kateutta tai ikäviä ajatuksia.

    • Sirja

      Kiitos paljon Tiina ihanasta kommentistasi! Todella ihana kuulla myönteisyyden myötä tulleista muutoksista, tuo voimaa myös tällaiselle vielä muutoksen kourissa olevalle! Monia hyviä ajatuksia – juuri tuosta elämän keveydestä vs. raskaudestä, välillä tuntuu, että se elämä on juuri niin raskasta kuin siitä tekee.

Vastaa käyttäjälle Mare Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.