Myönteisyyden voima – voitko päättää olla myönteinen ja tyytyväinen samantien?

Myönteisyyden voima. Oletko huomannut, että voit muuttaa tunteesi hetkessä, kun olet allapäin? Olen viime aikoina lukenut paljon myönteisyydestä ja sen vaikutuksesta – siitä, kuinka myönteisyys vetää puoleensa myönteisyyttä ja tekee muutenkin elämästä parempaa tai vähintään kevyempää.

Myönteisyyden voima on vahva ja myönnän, että myönteisyydellä on myös vahva vaikutus. En kuitenkaan itse ole mikään yltiöpositiivisuuden tai kaiken hehkuttamisen kannalla, eihän kenelläkään ole asiat aina hyvin. Ennemminkin olen nähnyt myönteisyyden esimerkiksi ratkaisukeskeisyytenä, toiveikkuutena ja luottona siihen, että kaikki järjestyy.

Tunnustan myös, että itsessäni on hiukan pessimistinkin vikaa. Välillä on vaikea olla myönteinen, kun tuntuu, ettei mikään onnistu ja samat ongelmat tulevat eteen yhä uudestaan. Itselleni on ollut usein todella vaikea heittäytyä myönteisyyteen ja luottaa siihen, että elämä kantaa. Tällöin ei haittaa, että epäonnistuu, asiat peruuntuvat tai ei saa jotain, sillä pessimisteillehän ei tunnetusti tule pettymyksiä.

Myönteisyyden voima vie eteenpäin elämässä

Kuuntelin Pekka Hämäläisen teoksen ”Myönteisyyden mahtava voima”, joka herätti monia ajatuksia omasta taipumuksestani pessimistisyyteen. Hämäläinen väittää, että ”positiivisten voimavarojen varaan heittäytyminen kantaa elämää eteenpäin ja tekee siitä huomattavasti rikkaamman kuin negatiivisen ilmapiirin turvallisuudessa jatkaminen”.  

Hämäläisen väitteessä on mielestäni kaksi erittäin hyvää pointtia – ainakin omaa ajatteluuni liittyen. Ensinnäkin se, että mikäli elämässä näkee enemmän mahdollisuuksia kuin uhkatekijöitä, tulee elämästä rikkaampaa. Sen myötä tekee enemmän, yrittää ja kokeilee ja mahdollisesti saa myös niitä onnistumisen kokemuksia.

”positiivisten voimavarojen varaan heittäytyminen kantaa elämää eteenpäin ja tekee siitä huomattavasti rikkaamman kuin negatiivisen ilmapiirin turvallisuudessa jatkaminen”

(Hämäläinen, 2021)

Toinen oivallukseni liittyy turvallisuuden tunteeseen, jonka itse tunnistan vahvasti. Myönteisyys, avoimuus, keveys – sehän on aika pelottavaa. Välillä tuntuu erittäin pelottavalta vain heittäytyä myönteisyyden vietäväksi ja luottaa avoimesti tulevaan, odottaa kaiken menevän joka tapauksessa hyvin.

On paljon turvallisempaa odottaa epäonnistuvansa, pettyvänsä ja kaiken menevän pieleen. Mietinkin, uskaltaisiko sitä vihdoin hypätä positiivisuuteen? Luottaa siihen, että elämä kantaa ja vie oikeaan suuntaan.

Mikäli päätimme nyt muuttua myönteisimmiksi, miten se tapahtuu?

Onko se edes mahdollista? Kuten muitakin taitoja, voi myönteisyyttäkin tietoisesti harjoitella.

Keijo Tahkokallio esittää teoksessaan ”Ajattele myönteisesti – avaimia muutokseen” mielenkiintoisen esimerkin aivojen joustavuudesta. Eräässä kokeessa koehenkilöille annettiin silmälasit, jotka käänsivät maailman ylösalaisin. Alkuun toiminta oli vaikeaa, mutta aivot sopeutuivat tilanteeseen ja pian henkilöt kykenivät jälleen toimimaan laseista huolimatta. Aivot pystyvät siis kääntämään päälaelleen myös maailman negatiivisesta myönteiseen, se on täysin mahdollista.

Pekka Hämäläisen mukaan ihminen kykenee valitsemaan ajatuksensa ja siksi ne kannattaakin valita huolellisesti. Ihminen voi halutessaan muuttaa omaan ajatteluun, käyttäytymistään ja muuttua itsekin ja tämän vuoksi myönteisyyden voima voi olla tärkeä oman elämän muutoksessa. Ajattelun myötä muutos tapahtuu Hämäläisen mukaan esimerkiksi siten, että kun jostain asiasta alkaa ajatella myönteisesti, alkaa asiasta syntyä ajatusten myötä myös myönteisiä tunteita. Esimerkiksi jos ajattelet jostakin toisesta ihmisestä negatiivisesti, kasvavat negatiiviset tunteet häntä kohtaan ja toisinpäin.

Tunteiden muutoksessa toimii myös positiivisten asioiden ajattelu. Sanotaankin, että negatiivisen tunteen voi muuttaa positiiviseksi samantien. Hyviä tapoja voisivat olla esimerkiksi musiikin kuuntelu, luonnossa oleminen, mukavien mielikuvien ajattelu tai odotettavissa olevan tapahtuman suunnittelu. Mukavien asioiden ajattelu siis aiheuttaa myös positiivisia tunteita.

”Aivot pystyvät kääntämään päälaelleen myös maailman negatiivisesta myönteiseen.”

Tahkokallio, 1992.

Myös Tahkokallio antaa teoksessaan hyviä esimerkkejä ajatuksen voimasta. Esimerkiksi hänen mukaansa moni ajattelee tilanteissa, miten ei pidä tehdä ja tekee sen vuoksi juuri niin. Esimerkiksi kantaessaan täyttä kahvikuppia ajattelee, ettei pidä läikyttää – ja todennäköisesti juuri niin käy ja kahvi läikkyy yli. Tahkokallion mukaan pitäisikin ajatella mieluummin niin, mitä pitäisi tapahtua – jotain positiivista aktiivista tekoa kuten hyvän liikeradan pitämistä kädessä kahvikupin kantamisessa.

Isommassa mittakaavassa voisi Hämäläisen mukaan esimerkiksi pohtia, mikä tarve itselle oli sillä, että kohtasin tämän vaikeuden? Hämäläisen mukaan jokaisella asialla on aina kääntöpuolensa. Vaikka asia tuntuisi juuri nyt vaikealta ja negatiiviselta, löytyy siitä aina myös jotain hyvää. Tähän ehkä sopisi kliseinen lausahdus ”vaikeuksien kautta voittoon”, mutta moni saavuttaa vaikeuksissaan sellaisia oppimiskokemuksia, jotka lopulta kuorivat sinusta voittajan.

Hämäläinen esittääkin, voisiko vaikeista tilanteista kysyä, miksi minä tarvitsin tätä kyseistä vaikeutta? Mitä se minulle opetti tai millaiseksi se minut kasvatti?

”Mihin minä tarvitsen tätä vaikeutta?”

On samantekevää, mistä myönteisyyden voima syntyy

Tahkokallion mukaan on loppujen lopuksi samantekevää, mistä myönteisyyden löytää. Ei ole väliä mikä sen lähde on, eikä asioiden tarvitse olla kovinkaan suuria. Voit myös huoletta olla esimerkiksi iloinen siitä, että vihaat aamuja niin paljon.

>> Lue myös: Omaehtoisuuden tarve – mitä se on?

Positiivisuus on subjektiivinen käsite, eikä ole olemassa mitään yleistä positiivisuutta. Tahkokallio muistuttaa, että sama asia voi olla toiselle myönteinen ja toiselle kielteinen. Esimerkiksi toiset rakastavat korttipakkaa, toiset vihaavat. Monet asiat ovat myös opittuja ja voimmekin Tahkokallion mukaan muodostaa positiivisen suhteen oikeastaan mihin vain.

Lopuksi haluan nostaa vielä yhden asian, jota jäin pohtimaan näitä edellä mainittuja teoksia lukiessani. Joissakin teosten esimerkeissä mitään varsinaisia hyviä tekoja toista kohtaan ei tarvittu vaan pelkkä asenteen vaihtaminen riitti muuttamaan kahden henkilön välisen suhteen myönteiseksi. Miksikö? Koska muut ihmiset usein aistivat asenteesi heitä kohtaan ja toimivat sen mukaan.

Heijastamme omia ajatuksiamme huomaamattamme ja niihin vastataan. Siispä rauhallisuudella rauhoitat muutkin ja myönteisyys tuottaa myönteisyyttä. Vedämme puoleemme sitä mitä ajattelemme.

Pohdittavaksi:

• Miten voisit tehdä siun mielen paremmaksi juuri nyt?
• Millaisia keinoja siulla on muuttaa negatiivinen tunne positiiviseksi?
• Oletko valmis näkemään enemmän mahdollisuuksia kuin uhkatekijöitä?

Lähdeteokset:

Keijo Tahkokallio: Ajattele myönteisesti – avaimia muutokseen. WSOY, 1992/2022 (äänikirja).

Pekka Hämäläinen: Myönteisyyden mahtava voima. Saga Egmont, 2021 (äänikirja).