Kuinka erityisherkkyys voi näkyä arjessa ja työelämässä?

Erityisherkkyys. Olen vasta viime vuosina alkanut ymmärtää omaa erityisherkkyyttäni ja lukemaan aihetta koskevaa kirjallisuutta. Oikeastaan havahduin siihen, että joskus olen jo aivan väsynyt, kun toiset vielä innoissaan jaksavat keskustella ja lähteä uusiin aktiviteetteihin. Erityisesti herkkyys kuormittumiseen on korostunut nyt pikkulapsiarjessa, kun stressia ja väsymystä on enemmän.

Koen myös paineita sille, että koko ajan pitäisi tehdä jotain. Lapsilla pitäisi olla harrastuksia, pitäisi osallistua kaikkiin kinkereihin ja juosta paikasta toiseen. Ja no, en vain jaksa. Koen, että tarvitsen myös paljon aikaa ja tilaa asioiden pohtimiseen ja sulatteluun, erityisesti muutostilanteissa, ja väsyn helposti myös jatkuvasta sosiaalisuudesta. Erityisen väsyttäviä ovat uusien ihmisten tapaamiset, joissa ei voi niin paljoa rentoutua kuin tuttujen ihmisten seurassa. Olen myös aina kokenut tunteet hyvin vahvasti ja tuntenut olon useasti täysin draamakuningattareksi.

Apua erityisherkkyyden ymmärtämisestä

Erityisesti Elaine N. Aronin (2017) kirjasta ”Erityisherkkä ihminen” löysin paljon apua niin itseymmärrykseen kuin muidenkin maailmojen ymmärtämiseen. Teoksessaan Aron esittelee helppotajuisesti ja myös omakohtaisten kokemustensa kautta erityisherkän piirteitä, mikä auttoi ymmärtämään monia omia kokemuksiani arjessa.

Positiivista teoksessa on, ettei teoksessa ajatella kaikkia erityisherkkiä samasta puusta veistettyinä vaan se pyrkii kuvaamaan erityisherkkiä yksilöinä. Yksilöllisistä eroista huolimatta tosin myös joitakin samoja piirteitä löytyy, jotka auttavat havainnollistamaan erityisherkkyyttä.

Aron havainnollistaa erityisherkkyyttä EVÄS-mallin avulla. Tiivistetysti tämä tarkoittaa seuraavaa:

E: Empatia. Erityisherkkä kokee tunteet vahvasti – niin myönteiset kuin kielteisetkin tunteet. Erityisherkkä on usein empaattinen ja erityisherkän peilisolut auttavat erityisherkkää tuntemaan paremmin mitä toinen ihminen tuntee ja luo tunteen auttamisen halusta.  

V: Vivahteiden vaistoaminen. Erityisherkkä käsittelee aistitietoa huolellisemmin ja huomaa usein sellaisia pieniä asioita ja vivahteita, joita muut eivät aisti.

Ä: Ärsykkeiden liiallisuus. Erityisherkkä aistii paljon asioita ja käsittelee aistiärsykkeitä enemmän, joten hän myös väsyy nopeammin kuin toiset. Erityisherkkä myös stressaantuu herkemmin. 

S: Syvällinen käsittely. Erityisherkällä on taipumus käsitellä tietoa syvällisemmpi ja tavallista enemmän. Erityisherkät usein vertailevat asioita menneeseen tai muihin samanlaisiin tilanteisiin. Erityisherkällä on usein hyvä, muttei erehtymätön, intuitio. Syvällisen käsittelyn myötä erityisherkkä saattaa olla esimerkiksi päätöksissään hitaampi. 

Tunnistitko näitä piirteitä itsessäsi?

”Erityisherkkä kokee tunteet vahvasti – niin myönteiset kuin kielteisetkin tunteet.”

Aron, 2017.

Erityisherkkyys arjessa ja työssä

Itse tunnistan itseni kaikista EVÄS-mallin kohdista, ja malli toikin itselleni paljon uutta tietoa ja pohdittavaa. Olen esimerkiksi aina tiennyt tarvitsevani paljon pohdinta-aikaa uusien asioiden ja muutosten äärellä, mutten ole yhdistänyt tätä piirrettä erityisherkkyyteen. Prosessoin asioita pitkään ja ja haluan punnita asian jokaisesta mahdollisesta näkökulmasta. Jään helposti myös vatvomaan ja murehtimaan asioita, mistä yritän kovasti irrottautua.

Olen myös huomannut ja oppinut kantapään kautta, kuinka jatkuva hälinä ylikuormittaa minut. Minusta tulee vähintään levoton, väsynyt, stressaantunut ja keskittymiskyvytön tai sitten menen paniikkiin kaikesta ylikierroksilla käymisestä. Tämä on näkynyt itselläni esimerkiksi työpaikan ja työympäristön valinnassa. Olen itse tajunnut vasta jälkikäteen, kuinka olen kuormittunut esimerkiksi työpaikan hälinästä, jatkuvista uusien ihmisen tapaamisesta ja toistuvista keskeytyksistä.

Elaine N. Aronin mukaan erityisherkälle olisikin hyvä antaa aikaa ja myös tilaa tehdä yksin. Lisäksi esimerkiksi hälinä saattaa rasittaa erityisherkkää enemmän kuin muita, joten tämä tulisi ottaa huomioon työoloissa ja -tehtävissä. Teos ei kuitenkaan missään nimessä nosta esiin sitä, että erityisherkkien tulisi saada erityisoikeuksia, vaan nostaa esiin sitä, kuinka erilaiset ihmiset voisi ottaa huomioon. 

Niin tämän päivän työelämä kuin muutkin ihanteet tuntuvat usein korostavan kiirettä, tehokkuutta ja reippautta. Pohdin, onko meillä tässä kiireisessä ja tehokkaassa maailmassa tilaa ja aikaa asioiden sulatteluun, rauhoittumiseen tai aikaa lämmetä hitaasti? Onko meillä tilaa tuntea voimakkaita tunteita, kun aina pitäisi olla reipas, eteenpäin menevä ja heti kaikki haltuun ottava?”

”Onko meillä tilaa tuntea voimakkaita tunteita?”

Erityisherkkyys on teema, joka herättää itsessäni paljon kysymyksiä. Olisi kiva kuulla sinun kokemuksiasi siitä, miten erityisherkkyys on vaikuttanut elämääsi.

Pohdittavaksi:

• Löydätkö itsestäsi EVÄS-mallin mukaisia piirteitä?
• Oletko joutunut tekemään tietoisia valintoja erityisherkkyytesi vuoksi?
• Ottaako ympäristösi huomioon erityisherkkyytesi?
• Osaatko itse ottaa huomioon erityisherkkyytesi?

Lähdeteos:

Elaine N. Aron: Erityisherkkä ihminen. Nemo, 2017. Suomentaja: Sini Linteri.

Teoksesta löydät myös hyvän ”Oletko erityisherkkä?” -testin, jonka myötä saa suuntaa omasta erityisherkkyydestään.