Itsensä kehittäminen

Itsemyötätunto

Yksi myötätuntoinen hetki voi muuttaa päivän kulun ja useat hetket koko elämän”, näin toteaa Ronnie Grandell, joka on kirjoittanut ensimmäisen kotimaisen kirjan itsemyötätunnosta. Olen viime aikoina pohtinut paljon omaa suhtautumista itseeni. Kuinka helposti sitä kritisoikaan itseään – no niin, taas nolasit itsesi, mokasit, kylläpä olit taas tyhmä, huono, ruma tai muuten vain vääränlainen. Erityisesti nyt itselle sopivaa työtä etsiessä olen kyseenalaistanut usein itseni, oman osaamiseni ja pystyvyyteni. Et tietenkään pääse mihinkään tai onnistu missään. Entäs jos vaihtaisi kritisoimisen itsemyötätuntoon?

Lukuiset kansainväliset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet itsemyötätunnon hyödyt ihmiselle. Grandell’n mukaan ajatus itsemyötätunnosta pohjautuu Paul Gilbertin kehittelemään myötätuntoiseen psykoterapiaan. Gilbert oli huomannut, että monen hänen asiakkaidensa ajatukset ja tunteet olivat ristiriidassa. He esimerkiksi ymmärsivät ajattelevansa epäloogisesti pitäessään itseään maailman surkeimpana ihmisenä, mutta silti heistä tuntui siltä. Gilbert kehittikin myötätuntoisen psykoterapian auttaakseen uudella tavalla asiakkaitaan.

Yksinkertaisimmillaan itsemyötätunnon voi hahmottaa siten, että itseä kohtelee kuin ystävää. Se tarkoittaa niin omia ajatuksia itsestään, puhetta itselleen kuin asennoitumista itseen. Aika harvoin ystävän mokatessa häntä alkaa haukkua ja kritisoida, kuinka tyhmä olitkaan kun nyt mokasit – no, toki aidoissa ystävyyssuhteissa rehellisyys on valttia – mutta ymmärrät pointin. Grandell pitää määritelmästä, että itsemyötätuntoinen ihminen suhtautuu itseensä ystävällisesti ja sydämellisesti. Näin yleensä kohdellaan myös ystävää, esimerkiksi ystävän mokailuun suhtaudutaan lohduttavasti ja myötätuntoisesti kertoen, ettei ole mitään hätää.

Itsemyötätuntoa voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta: siitä, (1) kuinka ihminen puhuu itselleen ja siitä, (2) kuinka ihminen kohtelee itseään tai suhtautuu itseensä. 

Arto Pietikäisen (2019) mukaan ihmisen sisäinen puhe voi olla joskus todella ankaraa. Puhumme itsellemme välillä niin, ettemme ikinä sanoisi samoja asioita toiselle ihmiselle. Tämä on huolestuttavaa siksi, että esimerkiksi Anu Tevanlinnan (2020) mukaan se, miten itsellensä toistuvasti puhuu, vaikuttaa omaan käsitykseen itsestä. Mikäli itselle puhuu lannistavasti ja vähätellen, esimerkiksi puhutellen itseään epäonnistujana, alkaa vähitellen uskoa tämän olevan totta. Tällöin sisäinen puhe saattaa viedä itsevarmuuden ja saada haasteet tuntumaan mahdottomilta. Itsepuhe voi kuitenkin olla myös motivoivaa ja kannustavaa, jolloin se saa yrittämään ja innostumaan. Tällainen myönteinen sisäinen puhe on olennainen osa itsemyötätuntoa. Itsemyötätuntoinen itsepuhe on lempeää, ymmärtävää ja kannustavaa. Itseään voi puhutella esimerkiksi onnistujana tai kertoa, ettei ole mitään hätää. 

Itsemyötätunto on myös myötätuntoista ja huolenpitävää suhtautumista itseen. Pietikäisen (2019) mukaan itsemyötätuntoinen käyttäytyminen tarkoittaa sitä, että toteuttaa sellaisia tekoja, jotka heijastavat itsestä välittämistä. Tällaisia tekoja ovat kaikki teot, jotka itse kokee hyvänä. Alkuun olisikin tärkeää tunnistaa, mitkä teot tukevat omaa hyvinvointia. Nämä asiat ovat jokaiselle hyvin erilaisia. Toiset kaipaavat luonnossa liikkumista, toiset hyvää ruokaa ja toiset esimerkiksi rentoutumista hyvän kirjan parissa. Joskus myötätuntoisin teko voi olla myös muiden apuun turvautuminen. 

Itsemyötätunnolla on todettu olevan monia positiivisia vaikutuksia ihmiselle. Grandell (2015) nostaa esiin esimerkiksi sen, että tutkimusten mukaan itseensä myötätuntoisesti suhtautuvat ihmiset ovat tyytyväisempiä, vitkuttelevat vähemmän epämiellyttävien tehtävien kohdalla, kestävät vastoinkäymisiä paremmin ja ovat tarpeen tullen jämäkämpiä. Tämän arvioidaan johtuvan siitä, että itsemyötätuntoiset ihmisen suhtautuvat itseen lempeämmin virheiden tullessa ja palautuvat näin niistä nopeammin ja jaksavat yrittää uudelleen nopeammin.

Mikäli itsemyötätuntoinen puhe ja käyttäytyminen kuulostaa vielä vieraalta, voi sitä onneksi harjoitella läpi elämän. Yksinkertaisimmillaan itselleen myötätuntoista puhetta voi harjoitella niin, että pohtii, mitkä sanat olisivat itselle kannustavia ja myötätuntoisia. Itsemyötätuntoista käyttäytymistä voi puolestaan miettiä siltä kannalta, mistä asioista itse pitää ja mitkä teot lisäisivät omaa hyvinvointia kussakin tilanteessa. Mikäli tämän miettiminen on vaikeaa, voi pohtia sitä, mitä sanoisi ystävälle kyseisessä tilanteessa ja sanoa saman itselle. Vaikka harjoittelu tuntuisi aluksi jopa typerältä, tulee  harjoittelun myötä itsemyötätuntoisesta käyttäytymisestä ja puheesta kuitenkin uusi normaali. Pienet sanat ja teot voivat toimia muutoksen käynnistäjänä ja johtaa jopa koko elämän mullistavaan muutokseen parempaan.  

Pohdittavaksi:
  • Mitä lohduttavaa tai kannustavaa voisit sanoa itsellesi juuri nyt?
  • Mitkä voisi olla sinun voimalauseesi vaikeita hetkiä varten?
  • Minkä itsemyötätuntoisen teon voisit tehdä itsellesi joka päivä?
Lähdeteokset: 
  • Grandell, Ronnie. Itsemyötätunto. Tammi, 2015. 
  • Pietikäinen, Arto. Joustava mieli tukena elämänkriisissä. Duodecim, 2019. 
  • Tevanlinna, Anu. Hyvinvointia mielelläsi – Arvoista suunta elämänmuutokseen. Atena Kustannus, 2020. 

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.